Rento hevonen oppii paremmin

Iso-Britanniassa tutkittiin miten jännittyminen ja stressi vaikuttavat hevosten oppimiskykyyn. Hevosihmisille tuttujen päätelmien lisäksi tutkijat tekivät mielenkiintoisen löydön.

Juuri julkaistussa tutkimuksessa Nottingham Trentin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, kuinka hevosten jännittymistaso vaikuttaa niiden suoritukseen oppimistehtävässä. Tätä varten he mittasivat elintoiminnoista hermoston kiihtymisen tuntomerkkejä, mukaan lukien sykevälivaihtelua, silmien lämpötilaa, ja silmien räpyttelynopeutta, sekä levossa, että oppimisen aikana.

Relaaminen on valttia

Tutkimuksessa 20:n hevosen ryhmä sai valita kahdesta objektista, joista oikean valitseminen johti ruokapalkkioon. Kun hevoset oppivat valitsemaan oikean kohteen, tutkijat käänsivät tehtävän niin, että palkintoa varten hevosten piti valita päinvastainen kohde.

Tärkein havainto oli, että hevoset, jotka osoittivat alhaisempaa stressitasoa, sekä levossa että oppimisen aikana, suoriutuivat oppimishaasteesta merkittävästi paremmin.

Älykkäillä ihmisillä vasen aivopuolisko on aktiivisempi

Kukaan joka on hevosten kanssa tekemisissä, ei varmasti ylläty tuloksesta. Mutta koe paljasti myös jotain merkittävää: hevosilta, jotka suoriutuivat tehtävässä erityisen hyvin, mitattiin vasemmassa silmässä lämmönnousua. Tutkijoiden mukaan tämä voi olla merkittävä tekijä eläinten suorituskyvyn ennustamisessa.

Tutkijat epäilevät, että lämpötilan nousun syynä on aivojen vasemman puoliskon lisääntynyt verenkierto. Se puoli on vastuussa reaktioista ärsykkeisiin, kuten oppimistoiminnoista ja ruokintakäyttäytymisestä, jotka molemmat olivat ratkaisevia tässä kokeessa hevosten kohtaamassa haasteessa. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että aivojen osa nimeltä hypotalamus on näissä toiminnoissa erityisen aktiivinen, ja se sijaitsee hevosen aivoissa aivan vasemman silmän takana.

Mitatulla räpytystiheydellä ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta hevosten suorituskykyyn, vaikka silmien räpyttelytiheyden ja aivojen välittäjäaine dopamiinin välillä on osoitettu olevan yhteys. Dopamiini on eläinten ja ihmisten oppimisen kannalta tärkeä välittäjäaine.

Ryhmän tutkimustulokset osoittavat että hevoset, jotka ovat rennompia, suoriutuvat paremmin tehtävissä, ja sen lisäksi heidän tutkimuksensa saattaa kertoa että fysiologisia mittareita voidaan käyttää yksittäisten hevosten oppimiskyvyn ennustamiseen.

“Se on kiehtovaa, että olemme saattaneet löytää todisteita vasemman aivopuoliskon aktiivisuudesta mittaamalla silmien lämpötilaeroja oppimisen aikana.

Nämä todisteet vaativat lisätutkimuksia, mutta jos voidaan osoittaa että vasemman aivopuoliskon aktiivisuuden ja silmän lämpötilaerojen välillä on yhteys, se tarkoittaa että voimme ensimmäistä kertaa mitata aivopuoliskon aktiivisuutta elimistön ulkopuolelta ja reaaliajassa.” sanoo johtava tutkija Louise Evans Nottingham Trentin yliopiston eläin-, maatalous- ja ympäristötieteiden oppilaitoksesta.

Tasapaino joustavuuden ja hallinnan välillä

Hän sanoo myös: “Hevosten päivittäisessä elämässä niiltä vaaditaan joustavaa käytöstä, kykyä sopeutua muuttuviin ympäristöihin, kuten erilaisiin ratsastajiin ja käsittelijöihin. Kuitenkin tarvitsemme hevosilta myös erinomaista kognitiivisten toimintojen hallintaa, jotta voimme turvallisesti luottaa siihen, että ne antavat johdonmukaisia reaktioita tärkeisiin käskyihin tai apuihin, kuten “hidasta” tai “pysähdy”.

Tämä herkkä tasapainoilu joustavuuden ja hallinnan välillä tekee hevosista niin hyviä kumppaneita. Mutta jos asiat menevät pieleen, sillä voi kuitenkin olla vaarallisia seurauksia. Joten on tärkeää, että ymmärrämme, kuinka hevoset oppivat ja että pystymme paremmin ennustamaan niiden oppimissuorituksia.

Tämä tutkimus on todella ohjaa ymmärrystämme siihen että voimme ennustaa kuinka hyvin yksittäiset hevoset oppivat, ja että rennommat hevoset oppivat selvästi paremmin. Meille on tärkeää tunnistaa se vaikutus, joka eri olotilalla kotona tai harjoitusympäristössä voi olla hevosten oppimiseen.”

Tutkimus, johon osallistui myös Central Lancashiren yliopiston eläinlääketieteen oppilaitoksen tutkija, julkaistiin Applied Animal and Behavior Science -lehdessä.

Jaa artikkeli